torstai, 20. huhtikuu 2017

Vielä perustulokokeilusta..

Luin Tarja Filatovin blogikirjoitusta, jonka otsikko oli "perustulokokeilusta tuli tuluskukkaro". 

Kirjoituksessaan Tarja kritisoi tapaa, jolla kokeiluun valitut ihmiset ovat valittu eli "arpaonnella".  Eli arpa ratkaisi ne ihmiset, jotka saavat työmarkkinatuen lisäksi ansaita keikkahommilla kuinka paljon tahansa eikä työttömyysturvaa leikata. Tulkitsen kirjoituksesta epätasa-arvoisuuden eli kaikkia ei kohdella samoin,.Mietin vain, että jollakin tavallahan kokeiluun on pitänyt ihmiset valita. 

Tarja tuo näkyväksi epätasa-arvoista kohtelua siten, että perustulokokeiluun osallistuvat voivat huoletta jättää väliin työkkärin kolmen kuukauden välein tapahtuvat haastattelut, he voivat kieltäytyä mistä tahansa työstä, vaikka kuinka monta kertaa eikä työttömyysturvaansa menetä. Sitten tullaan siihen suureen  joukkoon ihmisä, jotka eivät ole kokeilun piirissä. Niiden kohdalla sanktiot ja karenssit todennäköisesti paukkuvat entistä herkemmin. Tarja Filatov kutuisi perustulokokeilua työmarkkinatukikokeiluksi, siksi että se ei koske muita kuin työttömiä.  Tarjan näkemyksen mukaan työmarkkinatuella olevien lapsiperheiden kohdalla tulee ongelmia, mikäli ovat ovat perustulokokeilun piirissä. Heidän on toimittava kuten kokeilun ulkopuolella olevien työttömien, koska  muutoin he menettävät lapsikorotukset. 

Ihmisten elämäntilanteet ja tarpeet vaihtelevat suuresti,  elämä ei ole yksinkertaista.  Riskinä tässä perustulokokeilussa on heikoimmassa asemassa olevat, saavatko he tarvitsemaansa erityistukea olipa kyse palveluista tai rahasta. 

Tarja Filatovin kirjoitus on mielestäni hyvä. Itse ajattelen pitkälle samalla tavalla kuin hän. Perustulokokeilu on hyvä asia, mutta se ei ehkä kuitenkaan kerro perustulosta, vaan siitä miten työmarkkinatuen sanktioiden poistaminen vaikuttaa työllistymiseen..

torstai, 23. maaliskuu 2017

Perustulokokeilusta...

Minä en ollut perehtynyt aikaisemmin syvemmin perustulokokeiluun muuten, kuin lehtien ja uutisten palstoilta lukenut ja kuullut asiasta. Ensimmäiseksi selasin Kelan sivuja, joissa kerrotaan perustulokokeilusta.

Sipilän hallitusohjelmaan on kirjattu perustulokokeilun toteutus ja se toteutetaan vuosina 2017 – 2018 ja se on yksi osa hallituksen kärkihanketta ”Palvelut asiakaslähtöisiksi”. Kelan johtama, eri tutkimuslaitoksien tutkijoista koostuva ryhmä selvitti, miten perustulokokeilu kannattaa toteuttaa. Kokeiluun osallistuu 2 000 henkilöä, jotka ovat iältään 25–58-vuotiaita työttömiä ja he saavat perustuloa 560 euroa kuussa ilman ehtoja tai tarveharkintaa. Perustulo on siis sosiaaliturvan malli, jossa kaikille kansalaisille maksetaan säännöllisesti ja ilman ehtoja rahaa toimeentuloa varten. Perustulokokeilun avulla on tarkoitus selvittää, miten sosiaaliturvaa voitaisiin muuttaa paremmin vastaamaan työelämän muutoksia. Tavoitteena on myös muuttaa sosiaaliturvaa osallistavaksi ja työhön kannustavaksi. Samalla pyritään vähentämään byrokratiaa ja yksinkertaistamaan monimutkaista etuusjärjestelmää. www.kela.fi/perusturvakokeilu

Nykyinen sosiaali- ja työttömyysturvajärjestelmä on varmasti monelle iäkkäämmälle pitkäaikaistyöttömälle monimutkainen ja voi helposti aiheuttaa byrokratialoukkuja. Meidän yhteiskunnassa pitäisi lisätä työn vastaanottamisen kannustavuutta, mutta helpottaako perustulon saaminen työn vastaanottamista ja vähentääkö se todella paperisotaa? Tai hyötyvätkö perustulosta pienituloiset, työttömät, epävakaissa työsuhteissa työskentelevät? Perustulo voi helpottaa lyhytaikaisen työn vastaanottamista, kun Kelalle ei tarvitse ilmoittaa työn vastaanottamisesta. Kuitenkin, jos haluaa kerryttää eläkettä tulisi hakea työttömyyspäivärahaa ja tällöinhän täytyy tehdä Kelalle hakemuksia. Kolikon toinen puoli on varmasti sellaiset pitkäaikaistyöttömät, joilla ei ole välttämättä halua työllistyä, antaako perustulo heille mahdollisuuden ”oleilla” ja kuitenkin he saavat rahaa?  

Minulle on syntynyt käsitys, että tähän perustuloon on kohdistettu paljon odotuksia suhteessa työllisyyteen, työhön kannustamiseen ja työn vastaanottamiseen. Mietin, että tarvitaanko perustulon rinnalle ennaltaehkäisevien ja tukevien palveluiden vahvistamista? Valmiita vastauksia ei varmaankaan ole, kun perustulostahan ei ole konkreettisia esimerkkejä tai kokemuksia.

Tämmöisiä ajatuksia minulla.